Noni nyt on juhannus takana ja täälläkin poksuu huomenna viikot 38 täyteen <3
Tässä on pariviikkoa vierähtänyt, ei ole kauheasti blogiin ollut mitään kirjoteltavaa, on edelleen laitettu paikkoja kuntoon vauvaa varten, pesty pyykkiä ja siivottu. Eli siis ihan perus elämää ollaan vietetty :) Odotan kauhiasti jo vaavin syntymää ja mun olojen vuoksi oisin erittäin onnellinen jos hän jo päättäisi syntyä :) Itsellä ollut järkyttävät päänsäryt, turvotukset, huonoa oloa... listaa voisi jatkaa vaikka kuinka pitkään. Oli myös raskausmyrkytys epäily mutta verikokeet oli kunnossa. Yksi päivä kävin KOKS:issa tarkistuksessa kun sain vaan koko päivän aikana n7 liikettä ja oma olo oli aivan kamala, no sielä oli todella ilkeä kätilö vastassa. Vähän laski mielialaa kyllä. Olen ensisynnyttäjä mutta ei minua tarvitse kohdella kuin jotain täysidioottia.:o
Aikaisemmin joku anonyymi tahtoi että teen postauksen synnytyksestä ja kaikkeen siihen liittyvästä, tässä vähän omia odotuksia kyseisestä tapahtumasta :)
Toivon siis synnytykseni olevan rauhallinen tapahtuma, en välttämättä tahdo että salissa pyörii muita kun mieheni. Toki kätilöt tarkistaa ja näin mutta tahdon sen menevän mahdollisimman vähällä härdellillä. Kivunlievityksistä tahdon kohdunkaulan puudutuksen. Se on oikeastaan ainoa minkä olen vielä päättänyt, toki epiduraali jos vaan pystyy sen laittamaan. :) Suihkiu on kuulemma hyvä, ja ilokaasua tahdon kokeilla. :) Tukihenkilöksi tulee synnytykseen mies, ja jos jostain ihmeen syystä mies ei pääse niin varmaan oma henkilökohtainen tukihenkilö joka on tähänkin asti ollut hyvin tukena kaikessa <3 :)
Mutta ikinähän ei voi tietää mitä synnytyksessä tapahtuu, joten tarvitsee varautua kaikkeen. Olen mennyt lähinnä vain sillä periaatteella että se menee omalla painollaan, en ole ottanut kauheaa stressiä tästä. Synnytyksessä pelottaa ne repeytymät ja se että meneekö kaikki hyvin, joudunko hätäsektioon, syntyykö vauva terveenä, miten itse jaksan jos synnytys on pitkä..
En nyt enempää osaa tuosta synnytyksestä sanoa, jos sielä on joku kiva opiskelija kätilö niin ehkä annan hänen olla hieromassa jalkoja! :D Musiikkia otan mukaan, samoin naposteltavaa. Mies saa luvan hieroa ja yrittää lievittää kipuja mutta en muuta mieheltä toivo kun tsemppausta ja mukanaoloa <3 :)
Kotipostaus tulee kun saa kodin asunnon näköiseksi, tässä voi mennä vielä ja pitkään! :D
Mut nyt tarttee mennä laittaa pyykit kuivumaan, hyvää viikonjatkoja kaikille! :)
Ps. 6000 kävijämäärää meni rikki, kiitos tästä <3
Miten te olette valmistautuneet synnytykseen? :)
maanantai 24. kesäkuuta 2013
perjantai 21. kesäkuuta 2013
Hyvää juhannusta!
En nyt ole kerennyt päivitellä blogia ollenkaan, pahoittelut! :) Juhannuksen jälkeen, eli ensiviikolla saan varmaan päiviteltyä taas tännekin kuulumisia :)
Nyt viikkoja täynnä 37+3 Tässä pari kuvaa viime viikolta! :)
Voi raskausarvet. Onneks ne kuuluu asiaan :)
Eli kaikille lukioille oikein hyvää ja rauhallista juhannusta! Olkaahan kiltisti ;)
xoxo <3
Nyt viikkoja täynnä 37+3 Tässä pari kuvaa viime viikolta! :)
Eli kaikille lukioille oikein hyvää ja rauhallista juhannusta! Olkaahan kiltisti ;)
xoxo <3
torstai 6. kesäkuuta 2013
Rv 35+2 :)
Nonniin, nyt kerkesin taas päivittelemään blogia :)
On ollu tässä hiukan kiire, muutto saatiin ohi vihdoin ja viimein mutta täällä meidän ihanassa asunnossa mikään ei ole vielä paikallaan, mistä johtuu tämä jatkuva kiire. No pikkuhiljaa siis :)
Nyt siis mennään jo 36 viikolla, hui! Alkaa olemaan jännät paikat :)
Toissapäivänä oli kontrolli KOKS:issa, vaavilla kaikki hyvin, sai jopa jo lääkäriltä luvan tulla ulos. Eli siis lääkärin mukaan täysin kehittynyt. Oli edelleen raivotarjonnassa, toki tänään musta tuntui että hikottelu tuntui ylhäällä joten iski paniikki että päättikö Papu sitten kääntyä perätilaan.. Tämä selviää ensiviikon tiistaina olevasta neuvolasta. Jos näin on päässyt käymään, en varmaan halua että käsipelillä käännetään joten jos ei käänny omin päin takaisin raivotarjotaan tahtoisin suunnitellun sektion. Toki tätä pitää vielä miettiä kunhan saa varmuuden vaavin asennosta :) Kokoarvio oli 3100g, eli ihan kuulemma normaali kokoinen. Itsestänihän tuo tuntui hurjalta luvulta koska olen itse syntynyt täysillä viikoilla ja kokoa oli 2600g ja 46cm.. Taitaa meidän vaavi olla vähän isompi kun äiti oli syntyessään ^^
Painoa on mulle tullut ihan kamalasti raskauden aikana ja raskausarpia senkin edestä.. Odotan jo että pääsen vauvan kanssa lenkkeilemään yms että saan itseni takaisin oman kokoisekseni. :)
Tänään repäisin ja pesin ensimmäisen koneellisen vaavin vaatteita, toki ne pitää pestä uudestaan koska luultavasti meidän pesukoneessa on jotain vikaa ja ne tuoksui tosi omituiselle vaikka ollaan jo pitkään käytetty neutraalia pesuainetta.. No, jospa tuo oma kone kävisi toimimaan niin ei tarttis missään muualla vaatteita pestä.. Muuton ihania puolia <3
Huomenna ystäväni lapsi tulee meille hoitoon ja me tehdään kaikkea kivaa! Mm. pitsaa, katsotaan leffoja ja syödään paaaaaljon hyvää! Mies lähtee viettämään kaverinsa synttäreitä, joten tämä sopi mulle paremmin kuin hyvin niin ei yksin tarvitse himassa olla :) Huomenna myös tulee pinnasänky ja muuta mukavaa pikkusälää! :)
Tässä päivitettyä masukuvaa ja sen alla sitten masukuva joltain alkuviikoilta. Ai että oonko kasvanu :D Miten pieni sitä onkaan joskus ollut ^^
Siinä nyt sitten ylhäältä alaspäin :) Noiden kahden viimesen kuvan välissä on tosiaan 2pv, joten silloin se masu pullahti esille :)
Hyviä hellepäivien jatkoja kaikille ! <3
xoxo
Suvi :)
On ollu tässä hiukan kiire, muutto saatiin ohi vihdoin ja viimein mutta täällä meidän ihanassa asunnossa mikään ei ole vielä paikallaan, mistä johtuu tämä jatkuva kiire. No pikkuhiljaa siis :)
Nyt siis mennään jo 36 viikolla, hui! Alkaa olemaan jännät paikat :)
Toissapäivänä oli kontrolli KOKS:issa, vaavilla kaikki hyvin, sai jopa jo lääkäriltä luvan tulla ulos. Eli siis lääkärin mukaan täysin kehittynyt. Oli edelleen raivotarjonnassa, toki tänään musta tuntui että hikottelu tuntui ylhäällä joten iski paniikki että päättikö Papu sitten kääntyä perätilaan.. Tämä selviää ensiviikon tiistaina olevasta neuvolasta. Jos näin on päässyt käymään, en varmaan halua että käsipelillä käännetään joten jos ei käänny omin päin takaisin raivotarjotaan tahtoisin suunnitellun sektion. Toki tätä pitää vielä miettiä kunhan saa varmuuden vaavin asennosta :) Kokoarvio oli 3100g, eli ihan kuulemma normaali kokoinen. Itsestänihän tuo tuntui hurjalta luvulta koska olen itse syntynyt täysillä viikoilla ja kokoa oli 2600g ja 46cm.. Taitaa meidän vaavi olla vähän isompi kun äiti oli syntyessään ^^
Painoa on mulle tullut ihan kamalasti raskauden aikana ja raskausarpia senkin edestä.. Odotan jo että pääsen vauvan kanssa lenkkeilemään yms että saan itseni takaisin oman kokoisekseni. :)
Tänään repäisin ja pesin ensimmäisen koneellisen vaavin vaatteita, toki ne pitää pestä uudestaan koska luultavasti meidän pesukoneessa on jotain vikaa ja ne tuoksui tosi omituiselle vaikka ollaan jo pitkään käytetty neutraalia pesuainetta.. No, jospa tuo oma kone kävisi toimimaan niin ei tarttis missään muualla vaatteita pestä.. Muuton ihania puolia <3
Huomenna ystäväni lapsi tulee meille hoitoon ja me tehdään kaikkea kivaa! Mm. pitsaa, katsotaan leffoja ja syödään paaaaaljon hyvää! Mies lähtee viettämään kaverinsa synttäreitä, joten tämä sopi mulle paremmin kuin hyvin niin ei yksin tarvitse himassa olla :) Huomenna myös tulee pinnasänky ja muuta mukavaa pikkusälää! :)
Tässä päivitettyä masukuvaa ja sen alla sitten masukuva joltain alkuviikoilta. Ai että oonko kasvanu :D Miten pieni sitä onkaan joskus ollut ^^
 | |||||
| Masu rv 35+0 <3 |
 | |
| Masu rv 27+5 <3 |
 | ||
| Rv 18+3 <3 |
 |
| rv 18+1<3 |
Hyviä hellepäivien jatkoja kaikille ! <3
xoxo
Suvi :)
perjantai 17. toukokuuta 2013
Kuvapostaus! :)
 |
| Unski loikoilee vanhan kodin lattialla :) |
kuvien lisäämisen suhteen. Kuvat oli niin suuria, että blogger ei niitä suostunut lataamaan. Nyt pienensin kuvat, ja sain kuin sainkin kuvat tänne! Eli ei ollut siis bloggerin vika! :) Tyhmä ei vaan aina osaa.. :p
Eli nyt tein tälläsen kuvapostauksen johon laitan kaikki kuvat mitä teille oon luvannut! Ja nytkun tiedän mistä kiikasti kun en saanut kuvia lisätä, niin tulen laittamaan postauksiin jatkossa kuvat. :)
 |
| Sitteri mikä ostettiin, makso 25€! |
 | |
| Tuollainen ainu- pupu ostettiin, Aika söpö eikö? ;) |
 |
| Sitteri sivusta <3 |
 | ||||
| Minä jollain rv24-26 |
 |
| Vaavin vaatteita :) Ulkovaatteet puuttuu kuvasta! |
 |
| Tytön vaatteita :) |
 |
| Kantokoppa sivusta :) Makso 10e! |
 |
| Tällänen siis se kantokoppa mikä hommattiin :) |
 |
| Raskausviikot 31+0 <3 |
 |
| Tein kanasalaattia!!!! Oli hyvää ;) |
Blogille on tulossa uusi ulkoasu lähipäivinä, mutta hetken saatte vielä odotella! :)
Tänää aamulla ollut kauhea mylläys masukilla, jostain klo 11 asti mylläs ja potki menemään yhtäjatkoisesti johonkin kello 15. asti. Huh! :D No, ikiliikkuja vissiinkin tulossa.. Syntymää odotellessa siis :p
Kenelläkään minkäänlaisia toivepostauksia? Mielläni toteutan teidän toiveita, jos vaan sellaisia saisin :) Nyt voisin jatkaa tätä löhöilyä, tulin vaan lisäämään kuvat tänne nytkun se vihdoin ja viimein onnistu!
Ps. 5000 kävijää meni rikki, KIITOS SIITÄ <3
Ja tervetuloa uusille lukioille ja kiitos kaikille ketkä jaksaa lukea blogia, se tuo tähän hommaan uudenlaista intoa! :) <3
torstai 16. toukokuuta 2013
Kuulumisia ja rv 32+2
Pyydän anteeksi näin heti alkuun näitä kuvattomia postauksia, nyt olis kuvia vaikka millä mitalla mutta blogger ei anna edelleenkään lisätä niitä. Just yritin puoltuntia, ei onnistu :(
Tässä ollaan nyt pitkin viikkoa kannettu kamoja uuteen asuntoon ja laitettu tavaroita paikalleen. Ihan täysin vaiheessahan tää asunto vielä on, mutta hiljaa hyvä tulee :)
Toissapäivänä oli kontrolli niistä suppareista tossa koksin äippäpolilla. Kaikki oli pikkusella vallan mainiosti, kokarvio 2200g, eli iso tyttö jo <3 Mulla oli paikat kiinni ja kaulaakin hyvin jäljellä. Supistukset loppunu kokonaan ja sydänkäyrät vallan mainiot <3 Sain uuden ajan 3viikon päähän, sekä hoputuksen siihen sokerirasitukseen... No ei auttanut kun tilata se aika sinne ja sainkin sen jo seuraavalle aamulle (eli eiliselle).. Illalla sitten klo 8 alotin paaston, aamulla sitten kotkansaaren labraan. Sokerirasitus oli ehkä tän raskauden kauhein kokemus. Se litku oli ihan järkyttävää, plus että multa meinas lähteä taju useaan otteeseen. Hoitaja joutui taluttamaan minut makaamaan kun en pysynyt enää pystyssä, ajattelin koko sen kaksituntua vaan kahta asiaa: Älä oksenna ja mä kuolen tänne..
No, en oksentanut, enkä kuollut. :D Jampankanssa käytiin sitten syömässä sen jälkeen ja sit lähdettiin kotiin. Meillä olisi ollut myös eka perhevalmennus eilen, mutta koen nämä käynnit turhana joten jätimme menemättä.
Saimme parempaakin tekemistä, nimittäin pari kaveria kouvolasta tuli pitkästä aikaa käymään! Oli ihan superkiva vaihtaa kuulumisia ja leikkiä 6v lapsen kanssa. Tää muksu haluis kauheesti tulla meille yöks ja kaikkee:D
Sain siis myös hyvän syyn laittaa vähän tätä asuntoa kuntoon. Eli siis siivoominen alko, sohvat paikalleen, roskat ulos, pitsalaatikot( ^^) pihalle, ylimääräset laatikot muksun huoneeseen yms yms. Niin ja tuo makkari.. ikuinen paskaläjä. :D No sain jonkun verran asuntoa siistiksi kunnes he tulivat. Näytti kelpaavan vaikka tää onkin ihan kesken :D
Käytiin paripäivää sitten ostamassa tytölle aivan superihana sitteri, kuvan saatte sittekun laitan kaikki muutkin tänne. Kunhan bloggeri antas!
Ostettiin samalla reissulla tuttipullo, tutti, ja ihana ainu-pupu missä on suomen leijonien logo keskellä mahaa, oli pakko hankinta :D
Tänään sitten ajattelin aamulla että pitäs noille vaavin vaatteille tehä jotain, kaverit ja sukulaiset kun jatkuvasti kyselee minkä kokosia vaatteita meillä on ja mitä ei ole. Kävin siis kaikki vaavan vaatteet läpi ja tässä lista:
Bodyt:
- Pitkähihaset 50cm: 10kpl
- Lyhythihaset 50cm: 2kpl
- Pitkähihaset 56cm: 7kpl
- Lyhythihaset 56cm: 1kpl
- Pitkähihaset 60cm: 4kpl
- Lyhythihaset 60cm: 0kpl
- Pitkähihaset 62cm: 9kpl
- Lyhythihaset 62cm: 4kpl
- Pitkähihaset 68cm: 2kpl
- Lyhyhihaset 68vm: 1kpl
Normaalit housut:
50cm: 5kpl
62cm: 3kpl
68cm: 2kpl
Potkuhousut:
50cm: 4kpl
56cm: 3kpl
60cm: 3kpl
Potkuhaalarit:
50cm: 2kpl
56cm: 2kpl
60cm: 3kpl
62cm: 1kpl
Pitkähihaset potkupuvut:
50cm: 3kpl
62cm: 2kpl
Yöasut:
62cm: 4kpl
68cm:2kpl
Lisäksi mekkoja, bodymekkoja, sukkia, sukkahousuja, hattuja, lapasia, sisä ja ulkohaalareita löytyy joka ikisessä koossa sinne 70cm asti. :D Eli siis... Mitä lisää? :D vai pärjäänkö? ^^
Ulkovaatteet jäi vielä laittamatta paikoilleen syystä että loppui kunto kesken. :D Nyt pitäs mennä laittamaan omat vaatteet, petivaatteet, pyyhkeet paikalleen.. Kohta menenkin! :)
Vielä masukin kuulumisia, potkii joka päivä, ilta, aamu, yö todella paljon ja kovaa. Tuntuu että tyttö porautuu kyljistä läpi. Masukin on kasvanut hurjasti ja nykyään tuntuu että happi loppuu.. Onneksi voin lohduttaa itseäni että enää 2kk jäljellä.. ^^
Pupukin viettää nykyään päivät parvekkeella, nauttien olostaan :)
Onko teillä muuten hoitopöytä omassa makkarissa vai jos on vauvan huone niin sielä vai vessassa.. Missä? Itse mietin että laitanko omaan makkariin vai vaavin makkariin (jossa hän ei nuku vielä pitkään aikaan)
Nyt meen laittelee noita kamoja paikoilleen.
Hyviä hellepäivien jatkoa! :)
Tässä ollaan nyt pitkin viikkoa kannettu kamoja uuteen asuntoon ja laitettu tavaroita paikalleen. Ihan täysin vaiheessahan tää asunto vielä on, mutta hiljaa hyvä tulee :)
Toissapäivänä oli kontrolli niistä suppareista tossa koksin äippäpolilla. Kaikki oli pikkusella vallan mainiosti, kokarvio 2200g, eli iso tyttö jo <3 Mulla oli paikat kiinni ja kaulaakin hyvin jäljellä. Supistukset loppunu kokonaan ja sydänkäyrät vallan mainiot <3 Sain uuden ajan 3viikon päähän, sekä hoputuksen siihen sokerirasitukseen... No ei auttanut kun tilata se aika sinne ja sainkin sen jo seuraavalle aamulle (eli eiliselle).. Illalla sitten klo 8 alotin paaston, aamulla sitten kotkansaaren labraan. Sokerirasitus oli ehkä tän raskauden kauhein kokemus. Se litku oli ihan järkyttävää, plus että multa meinas lähteä taju useaan otteeseen. Hoitaja joutui taluttamaan minut makaamaan kun en pysynyt enää pystyssä, ajattelin koko sen kaksituntua vaan kahta asiaa: Älä oksenna ja mä kuolen tänne..
No, en oksentanut, enkä kuollut. :D Jampankanssa käytiin sitten syömässä sen jälkeen ja sit lähdettiin kotiin. Meillä olisi ollut myös eka perhevalmennus eilen, mutta koen nämä käynnit turhana joten jätimme menemättä.
Saimme parempaakin tekemistä, nimittäin pari kaveria kouvolasta tuli pitkästä aikaa käymään! Oli ihan superkiva vaihtaa kuulumisia ja leikkiä 6v lapsen kanssa. Tää muksu haluis kauheesti tulla meille yöks ja kaikkee:D
Sain siis myös hyvän syyn laittaa vähän tätä asuntoa kuntoon. Eli siis siivoominen alko, sohvat paikalleen, roskat ulos, pitsalaatikot( ^^) pihalle, ylimääräset laatikot muksun huoneeseen yms yms. Niin ja tuo makkari.. ikuinen paskaläjä. :D No sain jonkun verran asuntoa siistiksi kunnes he tulivat. Näytti kelpaavan vaikka tää onkin ihan kesken :D
Käytiin paripäivää sitten ostamassa tytölle aivan superihana sitteri, kuvan saatte sittekun laitan kaikki muutkin tänne. Kunhan bloggeri antas!
Ostettiin samalla reissulla tuttipullo, tutti, ja ihana ainu-pupu missä on suomen leijonien logo keskellä mahaa, oli pakko hankinta :D
Tänään sitten ajattelin aamulla että pitäs noille vaavin vaatteille tehä jotain, kaverit ja sukulaiset kun jatkuvasti kyselee minkä kokosia vaatteita meillä on ja mitä ei ole. Kävin siis kaikki vaavan vaatteet läpi ja tässä lista:
Bodyt:
- Pitkähihaset 50cm: 10kpl
- Lyhythihaset 50cm: 2kpl
- Pitkähihaset 56cm: 7kpl
- Lyhythihaset 56cm: 1kpl
- Pitkähihaset 60cm: 4kpl
- Lyhythihaset 60cm: 0kpl
- Pitkähihaset 62cm: 9kpl
- Lyhythihaset 62cm: 4kpl
- Pitkähihaset 68cm: 2kpl
- Lyhyhihaset 68vm: 1kpl
Normaalit housut:
50cm: 5kpl
62cm: 3kpl
68cm: 2kpl
Potkuhousut:
50cm: 4kpl
56cm: 3kpl
60cm: 3kpl
Potkuhaalarit:
50cm: 2kpl
56cm: 2kpl
60cm: 3kpl
62cm: 1kpl
Pitkähihaset potkupuvut:
50cm: 3kpl
62cm: 2kpl
Yöasut:
62cm: 4kpl
68cm:2kpl
Lisäksi mekkoja, bodymekkoja, sukkia, sukkahousuja, hattuja, lapasia, sisä ja ulkohaalareita löytyy joka ikisessä koossa sinne 70cm asti. :D Eli siis... Mitä lisää? :D vai pärjäänkö? ^^
Ulkovaatteet jäi vielä laittamatta paikoilleen syystä että loppui kunto kesken. :D Nyt pitäs mennä laittamaan omat vaatteet, petivaatteet, pyyhkeet paikalleen.. Kohta menenkin! :)
Vielä masukin kuulumisia, potkii joka päivä, ilta, aamu, yö todella paljon ja kovaa. Tuntuu että tyttö porautuu kyljistä läpi. Masukin on kasvanut hurjasti ja nykyään tuntuu että happi loppuu.. Onneksi voin lohduttaa itseäni että enää 2kk jäljellä.. ^^
Pupukin viettää nykyään päivät parvekkeella, nauttien olostaan :)
Onko teillä muuten hoitopöytä omassa makkarissa vai jos on vauvan huone niin sielä vai vessassa.. Missä? Itse mietin että laitanko omaan makkariin vai vaavin makkariin (jossa hän ei nuku vielä pitkään aikaan)
Nyt meen laittelee noita kamoja paikoilleen.
Hyviä hellepäivien jatkoa! :)
tiistai 7. toukokuuta 2013
Rv 31+0 :)
Heipsan taas kaikille!
Täällä pyörähti tänään raskausviikko 32 käyntiin, joka päivä kun vaavi pysyy masussa on plussaa mutta jotenkin nämä "tasaviikot" tuntuu aina ihan hurjalta lottovoitolta! :)
Kirjoitin viime postauksessa kuinka on hankalaa sopeutua tähän tilanteeseen mikä nyt on, ja tuntuu ettei tuo miekkonen ymmärrä mistään mitään. Noh... saatiin keskusteltua asiasta ja päästiin jopa yhteisymmärrykseen asioista! Tämän keskustelun jälkeen mies on ollut paljon ymmärtäväisempi ja minä helpommin ymmärrettävissä. Tämä meidän riita tuli pelkästään vaan väärinymmärryksistä ja olen onnellinen että sain avattua suuni ja keskusteltua! :) Oma tilanteeni on parantunut huimasti, supistukset loppunut kuin seinään ja olen jopa tehnyt jotain. Lähinnä pakkaillut oman tahdin mukaan muuttolaatikoita ja käynyt lähikaupassa. En siis ole tehnyt mitään sen suurempaa mutta pienistähän se on aloitettava ^^
Tänään käytiin Jampan kaverin ja Jampan kanssa kahvilla rannassa, jonka jälkeen hetken mielijohteesta vein pojat lastentarvikekirppikselle. Sinne meni lähemmäs 70€ ja tyttö sai kauhean kasan taas vaatteita (ihankun niitä ei olis jo... tai niitä ei olisi tulossa...) :D Ostimme myös kopan mikä on helppo kantaa ja siihen saa vaavin nukkumaan jos vieraaseen paikkaan olemme yöksi menossa. Itse kun en noista matkasängyistä vauvan kanssa tykkää, olen kummipoikani kanssa joutunut tappelemaan matkasängyssä nukkumisessa, joten koppa tuntui kivemmalta. Ja onhan se pienempi alue ja sitäkautta vauvalle tuo turvallisuuden tunteen. :) Siskoni käyttää myös tätä koppa menetelmää ja on todennut tämän hyväksi :) Koppa on Brio merkkinen ja tottakai pinkki.. :D Kuvia ja postaus vauvan tavaroista tulee myöhemmin kun olemme saaneet kaiken uuteen kotiin ja kamat paikalleen. Tällähetkellä asunto on _sekaisin_ ja yhtä kaatopaikkaa... onneksi tämä tässä helpottaa. Mies sanoi että tämän viikon aikana tyhjentyy tämä asunto eli siis tän päivän laiskottelu kostautuu huomiseen pakkaus rumbaan.. Toki miehellä taas hankalampaa, hän joutuu purkamaan hyllyt, sängyn, sohvat, pöydät ja kantamaan nämä kaikki laatikot ja tavarat, itse kun en saa kantaa mitään.. :)
Odotan innolla uuteen yhteiseen kotiimme muuttamista ja sitä että saan siitä vihdoin ja viimein oikean kodin. Tällähetkellä minun mikään asunto ei ole vielä tuntunut kodilta, toivottavasti tämä muuttuu kun asumme virallisesti yhdessä ja perheenä <3 (ihana sana tuo perhe.. <3 )
Ja mikä parasta tässä minun ja mieheni tilanteessa, olen vasta nyt huomannut kuinka onnellinen olenkaan hänen kanssaan! Minun ei ole ikinä tarvinut pelätä hänen satuttavan minua fyysisesti, haukkuvan ilkeästi tai sitä että hän jättää minut kuseen jonkun toisen takia.
Seurustelin vuosi sitten narsistin kanssa, josta eroon pääseminen kesti melkein puolivuotta. Hän hakkasi minua useasti, käytti rahani viinaan, otti pikavippiä nimiini ja muutenkin sai minut niin masentuneeksi, että en arvostanut itseäni yhtään.
Jamppa nosti minut täältä suosta ylös, auttoi minua raha-asioiden selvittämisessä, tuki, rakasti ja huolehti. Tukee, rakastaa ja huolehtii myös edelleen <3 Esimerkiksi eilen katsoimme jääkiekkoa ja Jamppa otti pari "lätkäkaljaa" ja siinä tuli todellisuus vastaan PAM! minun ei tarvinut pelätä että hän suuttuu ja heittää kaljapullolla päähän, ei tarvinut pelätä että hän vie rahani ja lähtee baariin... Minulle tuli äärimmäisen turvallinen ja onnellinen olo. En ikinä päästä tuosta ukosta irti <3
Huomenna meillä on neuvola, ei onneksi ole oma neuvolantätskä paikalla niin ei ehkä valita tuosta painosta niin paljon. Toivottavasti olisi painonnousu vähän vaikka tasaantunutkin..
Pupun kuulumisia pitää kans kirjoitella tänne, joten siis... Unski voi hyvin ja on onnellinen.. kai:D Toissapäivänä kani söi mun sohvatyynyä, pariin otteeseen kielsin kunnes otin hänet pois tilanteesta ja se perkele puri.. no, kaikilla on huonoja päiviä. Jospa se tuosta sitten taas kun pääsee uuteen kotiin ja pääsee ulkoilemaan päiväksi partsille jos säät sallii :) Kun alkaa yöt olemaan lämpösiä pupu on yötä päivää parvekkeella, kunhan eka saadaan bambuverhot ettei linnut vie unskia kun ei ole lasitettu parveke. :) Tällähetkellä tuo näyttää syövän tuola omenaa.. Tyytyväisen näkösenä :)
Tähän on hyvä lopettaa tämä postaus, kiitoksia kaikille lujoille ja tervetuloa uusille lukijoille! :) Papukin myllää tuola mahassa siihen malliin että "mutsi... nyt nukkumaan!!" :D
Jos teillä on jotain toivepostauksia, laittakaa kommenttia niin katson voinko nämä toteuttaa :)
Ja just meinasin lisätä masukuvan tänne, mutta eipä bloggeri anna... Kokeillaan sitten huomenna uudestaan :)
Öitä kaikille! Suvi kiittää kuittaa <3
Täällä pyörähti tänään raskausviikko 32 käyntiin, joka päivä kun vaavi pysyy masussa on plussaa mutta jotenkin nämä "tasaviikot" tuntuu aina ihan hurjalta lottovoitolta! :)
Kirjoitin viime postauksessa kuinka on hankalaa sopeutua tähän tilanteeseen mikä nyt on, ja tuntuu ettei tuo miekkonen ymmärrä mistään mitään. Noh... saatiin keskusteltua asiasta ja päästiin jopa yhteisymmärrykseen asioista! Tämän keskustelun jälkeen mies on ollut paljon ymmärtäväisempi ja minä helpommin ymmärrettävissä. Tämä meidän riita tuli pelkästään vaan väärinymmärryksistä ja olen onnellinen että sain avattua suuni ja keskusteltua! :) Oma tilanteeni on parantunut huimasti, supistukset loppunut kuin seinään ja olen jopa tehnyt jotain. Lähinnä pakkaillut oman tahdin mukaan muuttolaatikoita ja käynyt lähikaupassa. En siis ole tehnyt mitään sen suurempaa mutta pienistähän se on aloitettava ^^
Tänään käytiin Jampan kaverin ja Jampan kanssa kahvilla rannassa, jonka jälkeen hetken mielijohteesta vein pojat lastentarvikekirppikselle. Sinne meni lähemmäs 70€ ja tyttö sai kauhean kasan taas vaatteita (ihankun niitä ei olis jo... tai niitä ei olisi tulossa...) :D Ostimme myös kopan mikä on helppo kantaa ja siihen saa vaavin nukkumaan jos vieraaseen paikkaan olemme yöksi menossa. Itse kun en noista matkasängyistä vauvan kanssa tykkää, olen kummipoikani kanssa joutunut tappelemaan matkasängyssä nukkumisessa, joten koppa tuntui kivemmalta. Ja onhan se pienempi alue ja sitäkautta vauvalle tuo turvallisuuden tunteen. :) Siskoni käyttää myös tätä koppa menetelmää ja on todennut tämän hyväksi :) Koppa on Brio merkkinen ja tottakai pinkki.. :D Kuvia ja postaus vauvan tavaroista tulee myöhemmin kun olemme saaneet kaiken uuteen kotiin ja kamat paikalleen. Tällähetkellä asunto on _sekaisin_ ja yhtä kaatopaikkaa... onneksi tämä tässä helpottaa. Mies sanoi että tämän viikon aikana tyhjentyy tämä asunto eli siis tän päivän laiskottelu kostautuu huomiseen pakkaus rumbaan.. Toki miehellä taas hankalampaa, hän joutuu purkamaan hyllyt, sängyn, sohvat, pöydät ja kantamaan nämä kaikki laatikot ja tavarat, itse kun en saa kantaa mitään.. :)
Odotan innolla uuteen yhteiseen kotiimme muuttamista ja sitä että saan siitä vihdoin ja viimein oikean kodin. Tällähetkellä minun mikään asunto ei ole vielä tuntunut kodilta, toivottavasti tämä muuttuu kun asumme virallisesti yhdessä ja perheenä <3 (ihana sana tuo perhe.. <3 )
Ja mikä parasta tässä minun ja mieheni tilanteessa, olen vasta nyt huomannut kuinka onnellinen olenkaan hänen kanssaan! Minun ei ole ikinä tarvinut pelätä hänen satuttavan minua fyysisesti, haukkuvan ilkeästi tai sitä että hän jättää minut kuseen jonkun toisen takia.
Seurustelin vuosi sitten narsistin kanssa, josta eroon pääseminen kesti melkein puolivuotta. Hän hakkasi minua useasti, käytti rahani viinaan, otti pikavippiä nimiini ja muutenkin sai minut niin masentuneeksi, että en arvostanut itseäni yhtään.
Jamppa nosti minut täältä suosta ylös, auttoi minua raha-asioiden selvittämisessä, tuki, rakasti ja huolehti. Tukee, rakastaa ja huolehtii myös edelleen <3 Esimerkiksi eilen katsoimme jääkiekkoa ja Jamppa otti pari "lätkäkaljaa" ja siinä tuli todellisuus vastaan PAM! minun ei tarvinut pelätä että hän suuttuu ja heittää kaljapullolla päähän, ei tarvinut pelätä että hän vie rahani ja lähtee baariin... Minulle tuli äärimmäisen turvallinen ja onnellinen olo. En ikinä päästä tuosta ukosta irti <3
Huomenna meillä on neuvola, ei onneksi ole oma neuvolantätskä paikalla niin ei ehkä valita tuosta painosta niin paljon. Toivottavasti olisi painonnousu vähän vaikka tasaantunutkin..
Pupun kuulumisia pitää kans kirjoitella tänne, joten siis... Unski voi hyvin ja on onnellinen.. kai:D Toissapäivänä kani söi mun sohvatyynyä, pariin otteeseen kielsin kunnes otin hänet pois tilanteesta ja se perkele puri.. no, kaikilla on huonoja päiviä. Jospa se tuosta sitten taas kun pääsee uuteen kotiin ja pääsee ulkoilemaan päiväksi partsille jos säät sallii :) Kun alkaa yöt olemaan lämpösiä pupu on yötä päivää parvekkeella, kunhan eka saadaan bambuverhot ettei linnut vie unskia kun ei ole lasitettu parveke. :) Tällähetkellä tuo näyttää syövän tuola omenaa.. Tyytyväisen näkösenä :)
Tähän on hyvä lopettaa tämä postaus, kiitoksia kaikille lujoille ja tervetuloa uusille lukijoille! :) Papukin myllää tuola mahassa siihen malliin että "mutsi... nyt nukkumaan!!" :D
Jos teillä on jotain toivepostauksia, laittakaa kommenttia niin katson voinko nämä toteuttaa :)
Ja just meinasin lisätä masukuvan tänne, mutta eipä bloggeri anna... Kokeillaan sitten huomenna uudestaan :)
Öitä kaikille! Suvi kiittää kuittaa <3
lauantai 4. toukokuuta 2013
Vaikeeta, hankalaa... mitä vielä :(
Voih.. Mulla olis noin sata asiaa kirjotettavana tänne, lähinnä omista tunteista. Saa nähä montako saan tähän näytölle..
Eilinen päivä/yö meni masukin kohilla hyvin, tosin omia hermoja raastaa se että olen täysin vankina omassa kodissani.. Jokapaikasta kuuluu vaan että "älä tee, älä mee, älä kävele noin kovaa, nouse varovaisesti.." Parikertaa eilen meinas itku tulla kun mies jatkuvasti kontrolloi. Enköhän minä itse tunne kroppani parhaiten ja osaa ottaa varovaisesti. Jos kävelen liian nopeasti ja tulee jotain tuntemuksia, hidastan tahtia.. Maalaisjärkeä saa käyttää. Pakkohan mun on tästä sohvalta joskus vessaan ja suihkuunkin mennä?
Ja tosiaan, en kuulemma osaa pyytää mitään vaan valitan kaikesta suoraan... No helppo se miehen on kiukutella ja olla pahalla päällä, hän ei ole vankina omassa kodissaan ja täysin muiden armoilla.. Itsehän olen.. vielä pitkään. Tämä tulee olemaan todella stressaavaa minulle, vaikka tykkään passuuttaa ihmisiä ni nytkun pitää kysyä kaikesta.. "saanko vettä, käytkö kaupassa, pesetkö pyykit, viikkaatko ne kaappiin, tiskaatko..." Tässä on pien totuttelu.. Jospa tämä ahdistus ajan kanssa menisi pois? Näin toivon, koska en haluaisi masentua tässä vaiheessa enempää ( minulla on taipumusta masennukseen.) ja muutenkin kokoaikainen huoli vauvasta. Stressi ei tee yhtään hyvää nyt keholle ja kun en kerta mitään saa tehdä niin stressaan että kaikki hoituisi! No, sen näkee tässä ajan kanssa saako mies hoidettua muuton ja kaiken ihan yksin. Toki hänellä on ystävät ja sukulaiset auttamassa. Toivon että hän selviää ilman sen suurempia stressitekiöitä.
Ymmärrän tokiä ei tämä Jampallekkaan helppoa ole, ja meidän parisuhteemme tulee olemaan kovilla tässä mutta eikai sitä energiaa pidä enää kuluttaa tappeluun? Niinkuin aikaisemmin sanoin, tämä vaatii totuttelua minulta koska en tykkää että ihmiset pahemmin minua kontrolloi.. Nyt on pakko siis nielasta ja hyvä kohta myös harjoitella pitkäjänteisyyttä! En vain tällähetkellä jaksaisi ylimääräisiä tappeluja ja tiuskimisia ja jos Jamppa tätä menoa jatkaa ni sitten kyllä pimahtaa pää... Tai sitten ei... Tosi sekavat tunteet tällähetkellä ja jotenkin vaikea pukea ne sanoiksi.. Nää postauksetki on niin sikinsokin sekaisin että kukaan lukijakaan varmana pysy kärryillä :D Pahoitteluni! Yritän saada tällätavalla vähän ajatuksia selkeämmäksi jos vaikka joskus saisin jonkun järkevän postauksen aikaiseksi sitten :D
Vauvan potkut ja liikkeet tuntuu todella hyvin, ja hyvä niin sillä tiedän että pienellä rakkaalla tytöllämme on kaikki hyvin <3 Omat selkäkivut sais kyllä painua hiiteen, nimittäin tekee tuon nukkumisen aika hankalaksi.. ihankun ne painajaiset ei muuten tulis nukkuessa.. ärgh :(
Olen myös alkanut miettimään, että olenko vaan itsekäs paska kun ajattelen että jos itsellä on hyvä olla, vauvallakin on.. Jampan mielestä ajattelen vain minäminäminä, mutta jos en ajattele minäminäminä niin miten vauvvallakaan voisi olla asiat paremmin? Kaikki minun tuntemukset ja ylipäätään kaikki mitä teen, syön, tunnen vaikuttaa myös lapseen.. Eli pitäisikö ajatella vauva vauva vauva ja jättää oma hyvinvointini listan kärjille vai ajatella minäminäminä?
Kaksipiippuinen juttu, yritän ajatella molempia yhtä paljon.. mies vaan huomaa nähtävästi sen toisen puolen..
Pitäis varmaan Jampan kanssa näistä tuntemuksista keskustella.. se on vaan niin hankalaa kun en osaa kertoa tunteistani oikein vaan kerron ne väärillä sanoilla, tulen väärinymmärretyksi ja siitä syntyy sotatila.. Ja nyt sitä ei saisi tapahtua...
Niin ja tosiaan anteeksi sekavat postaukset... Yritän vaan järjestellä omaa mieltä :D
Hyviä viikonlopun jatkoja kaikille!!
-Suvi
Eilinen päivä/yö meni masukin kohilla hyvin, tosin omia hermoja raastaa se että olen täysin vankina omassa kodissani.. Jokapaikasta kuuluu vaan että "älä tee, älä mee, älä kävele noin kovaa, nouse varovaisesti.." Parikertaa eilen meinas itku tulla kun mies jatkuvasti kontrolloi. Enköhän minä itse tunne kroppani parhaiten ja osaa ottaa varovaisesti. Jos kävelen liian nopeasti ja tulee jotain tuntemuksia, hidastan tahtia.. Maalaisjärkeä saa käyttää. Pakkohan mun on tästä sohvalta joskus vessaan ja suihkuunkin mennä?
Ja tosiaan, en kuulemma osaa pyytää mitään vaan valitan kaikesta suoraan... No helppo se miehen on kiukutella ja olla pahalla päällä, hän ei ole vankina omassa kodissaan ja täysin muiden armoilla.. Itsehän olen.. vielä pitkään. Tämä tulee olemaan todella stressaavaa minulle, vaikka tykkään passuuttaa ihmisiä ni nytkun pitää kysyä kaikesta.. "saanko vettä, käytkö kaupassa, pesetkö pyykit, viikkaatko ne kaappiin, tiskaatko..." Tässä on pien totuttelu.. Jospa tämä ahdistus ajan kanssa menisi pois? Näin toivon, koska en haluaisi masentua tässä vaiheessa enempää ( minulla on taipumusta masennukseen.) ja muutenkin kokoaikainen huoli vauvasta. Stressi ei tee yhtään hyvää nyt keholle ja kun en kerta mitään saa tehdä niin stressaan että kaikki hoituisi! No, sen näkee tässä ajan kanssa saako mies hoidettua muuton ja kaiken ihan yksin. Toki hänellä on ystävät ja sukulaiset auttamassa. Toivon että hän selviää ilman sen suurempia stressitekiöitä.
Ymmärrän tokiä ei tämä Jampallekkaan helppoa ole, ja meidän parisuhteemme tulee olemaan kovilla tässä mutta eikai sitä energiaa pidä enää kuluttaa tappeluun? Niinkuin aikaisemmin sanoin, tämä vaatii totuttelua minulta koska en tykkää että ihmiset pahemmin minua kontrolloi.. Nyt on pakko siis nielasta ja hyvä kohta myös harjoitella pitkäjänteisyyttä! En vain tällähetkellä jaksaisi ylimääräisiä tappeluja ja tiuskimisia ja jos Jamppa tätä menoa jatkaa ni sitten kyllä pimahtaa pää... Tai sitten ei... Tosi sekavat tunteet tällähetkellä ja jotenkin vaikea pukea ne sanoiksi.. Nää postauksetki on niin sikinsokin sekaisin että kukaan lukijakaan varmana pysy kärryillä :D Pahoitteluni! Yritän saada tällätavalla vähän ajatuksia selkeämmäksi jos vaikka joskus saisin jonkun järkevän postauksen aikaiseksi sitten :D
Vauvan potkut ja liikkeet tuntuu todella hyvin, ja hyvä niin sillä tiedän että pienellä rakkaalla tytöllämme on kaikki hyvin <3 Omat selkäkivut sais kyllä painua hiiteen, nimittäin tekee tuon nukkumisen aika hankalaksi.. ihankun ne painajaiset ei muuten tulis nukkuessa.. ärgh :(
Olen myös alkanut miettimään, että olenko vaan itsekäs paska kun ajattelen että jos itsellä on hyvä olla, vauvallakin on.. Jampan mielestä ajattelen vain minäminäminä, mutta jos en ajattele minäminäminä niin miten vauvvallakaan voisi olla asiat paremmin? Kaikki minun tuntemukset ja ylipäätään kaikki mitä teen, syön, tunnen vaikuttaa myös lapseen.. Eli pitäisikö ajatella vauva vauva vauva ja jättää oma hyvinvointini listan kärjille vai ajatella minäminäminä?
Kaksipiippuinen juttu, yritän ajatella molempia yhtä paljon.. mies vaan huomaa nähtävästi sen toisen puolen..
Pitäis varmaan Jampan kanssa näistä tuntemuksista keskustella.. se on vaan niin hankalaa kun en osaa kertoa tunteistani oikein vaan kerron ne väärillä sanoilla, tulen väärinymmärretyksi ja siitä syntyy sotatila.. Ja nyt sitä ei saisi tapahtua...
Niin ja tosiaan anteeksi sekavat postaukset... Yritän vaan järjestellä omaa mieltä :D
Hyviä viikonlopun jatkoja kaikille!!
-Suvi
Tilaa:
Blogitekstit (Atom)