Rv 23+0

Heips kaikille! :) Tänään pamahti rv24 käyntiin, miten tää aika on mennytki taas niiiiin nopeesti. En tajuu!? :D

Tyttö ilmeisesti kasvaa tuola masussa aika vauhtia ku masu on kasvanut ( Kuvan saatte kun saan jollain jolla otan sen..) ja potkut näkyykin jo masun päälle! Tämä muutos tapahtunut ihan parin - kolmen päivän sisällä. Tää mamma rupee olee aika intona, ja sen huomaa.. Koko ajan vaan enemmän ja enemmän mun juttuaiheet muuttuu vauvamaisemmiks ja aina kaikkeen vaan "vauva..vauva..vauva" En siis yhtään ihmettele jos kavereilla palaa hermo tähän.. :D Tai Jampalla:D

Oltiin tossa lauantaina käymässä vähän viihteellä, itse siis ihan vesilinjalla mutta mies ei.. ja sen näkönen olikin.. En enää toista kertaa lähde hänen kanssaan yökerhoon... ainakaan kun itse olen selvänä! :D No, onneks hän kärsi seuraavana päivänä aika kamalasta olosta. Itsehän olin shoppailemassa vaan papulle vaatteita kun mies kärsi.. kjehkjeh^^
 Saatiin miehen kanssa puhuttua sunnuntaina aika paljon asioita halki, oikeastaan kaikki mitkä on vähänkään minua häirinnyt, ja kun otin puheeksi tämän vauva innon katoamisen, hän sanoi että ei se ole mihinkään kadonnut vaan hän ei uskalla kiintyä vielä vauvaan kunnolla ja hän oli pahoillaan että minulle on tullut tälläinen tunne..
Hetikun saatiin miehen kanssa puhuttua asioista, tuntuu kuin suuri kuilu olisi hävinnyt välistämme ja asiat oli heti paljon paremmin. Olen tästä todella ylpeä <3 :) 

Muuten en ole tässä melkeen viikon aikana paljon muuta tehnyt kuin siivonnut ja tehnyt ikean ostoslistaa.. :D Toki vein tietokoneeni ja puhelimeni huoltoon, tietokoneen sain eilen ja puhelimen saisin toivottavasti nopeasti. Haluan kuvia ja netin ja en kestä enää tätä nokian vanhaa halkoa. Ei sillä osaa edes viestejä kirjottaa!! :D

Kärsittekö te muut odottavat muuten liikahikoilusta? Minä kärsin, ja paljon. Jalat ja kädet puskee koko ajan hikeä ja koko ajan pitäis olla paperia kädessä että pystyy elämään.. En kestä! Luultavasti johtuu näistä hormoneista, mutta silti.. ärsyttävää-.-

Eilen meillä oli perheohjaajan käynti kotona, puhuttiin parisuhteesta ja sen arvoista. Itselleni jäi positiivinen mieli käynnin jälkeen, koska oltiin jo miehen kanssa puhuttu asioista niin ne oli helppo nyt käsitellä. Seuraavalla kerralla puhutaan sitten äidiksi tulemisesta ja mikä on pelottavinta yms yms.. Äitiys itsessään on jo niin pelottava asia mielestäni, mutta lapsi opettaa. Ja pitää muistaa että ympärillä on se tukiverkosto jolta saa apua ja tukea. Tuki ja neuvot ovat minulle kaikki kaikessa, neuvojakin olen oppinut ottamaan vasta nyt vastaan, kaikki piti oppia kantapään kautta ^_^ 

Millaisia postauksia te lukiat toivotte? Saa ehdotella ihan vapaasti, ettei aina tätä yhtä ja samaa. Johan lukeminenki käy tylsäksi :D

Hyvää alkanutta viikkoa kaikille ja nauttikaa säistä jos voitte! Suvi kiittää kuittaa :)